Yhä nuoremmat lapset viettävät aikaansa netissä, joten luokanopettajien on tärkeää tukea heidän kehittymistään kriittisiksi nettilukijoiksi. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää opettajilta itseltään hyviä kriittisen nettilukemisen taitoja. Halusimme selvittää, millaiset toisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoiden taidot ovat. Luettavien ja arvioitavien nettitekstien aiheeksi valitsimme kasvatustieteellisen myytin eli oppimistyylit, josta löytyy ristiriitaista informaatiota.
Oppimistyylit-aiheiset nettitekstit
Luokanopettajaopiskelijat (N=169) kahdesta suomalaisesta yliopistosta lukivat ja arvioivat neljä laatimaamme nettitekstiä. Kaksi nettitekstiä (luokanopettajan blogi ja koulutuksia myyvän yrityksen nettisivu) puolsivat näkemystä oppimistyylien huomioimisen hyödyistä opetuksessa. Sen sijaan kaksi tutkimusperustaista nettitekstiä (tutkijan blogi ja tiedeuutinen) kyseenalaistivat oppimistyylien huomioimisen hyödyt oppimisessa ja opettamisessa. Nettitekstit erosivat luotettavuudeltaan myös kirjoittajan asiantuntijuuden ja tarkoitusperien, väitteille esitettyjen perusteluiden eli evidenssin, julkaisupaikan sekä tekstilajin suhteen.
Kuvakaappaukset Oppimistyylit-aiheisista nettiteksteistä (tekstit eivät näy kokonaan)
Tehtävät verkkoympäristössä ja niiden pisteytys
Luokanopettajaopiskelijat vastasivat tutkimustarkoitukseen suunnitellussa verkkoympäristössä tunnistus-, arviointi- ja perustelutehtäviin. Opiskelijat pystyivät näkemään arvioimansa nettitekstin samalla, kun he vastasivat siihen liittyviin tehtäviin. Nettitekstin kirjoittajan, julkaisijan, pääväitteen ja sitä tukevan evidenssin tunnistamisen jälkeen opiskelijat arvioivat numeerisesti (1-6) kirjoittajan asiantuntijuutta oppimistyyleistä, hänen tarkoitusperiensä vilpittömyyttä, julkaisupaikan julkaisukäytäntöjä ja esitetyn evidenssin laatua. Tämän jälkeen heidän tehtävänään oli perustella jokainen arviointi sanallisesti. Lopuksi opiskelijat laittoivat nettitekstit järjestykseen niiden luotettavuuden perusteella. Ennen nettitekstien lukemista ja arvioimista kartoitimme luokanopettajaopiskelijoiden aiempia uskomuksia oppimistyyleistä kolmella Likert-asteikollisella kysymyksellä.
Pisteytimme (0-3) kaikki luotettavuusarviointien sanalliset perustelut niiden syvällisyyden mukaisesti. Alimman tason (0 pistettä) perustelut olivat riittämättömiä eli niissä nettitekstin kirjoittaja, julkaisupaikka tai evidenssi oli tunnistettu virheellisesti tai ei esitetty lainkaan relevantteja perusteluja kyseisen piirteen luotettavuudelle. Kun perustelut olivat relevantteja mutta jäivät suppeiksi, niistä sai yhden pisteen. Kehittyneissä perusteluissa (2 pistettä) tuli esille kaksi relevanttia luotettavuuskriteeriä tai yhtä kriteeriä oli pohdittu syvällisemmin. Edistyneet perustelut (3 pistettä) sisälsivät esimerkiksi tieteellistä argumentointia tai niissä oli esitetty useita näkökulmia ja vasta-argumentteja luotettavuudesta.
Esimerkkejä luokanopettajaopiskelijoiden perusteluista
Tulokset: Numeeriset luotettavuusarvioinnit
Luokanopettajaopiskelijat antoivat pääsääntöisesti korkeammat numeeriset arviot kahden tutkimusperustaisen nettitekstin kirjoittajan tarkoitusperien vilpittömyydestä, julkaisupaikan julkaisukäytännöistä ja evidenssin laadusta kuin kahden epäluotettavamman nettitekstin. Sen sijaan blogin kirjoittaneen luokanopettajan ja tiedeuutisen laatineen psykologian apulaisprofessorin asiantuntemus oppimistyyleistä arvioitiin samalle tasolle. Lisäksi lähes kolmannes opiskelijoista ei kyseenalaistanut koulutuksia myyvän yrityksen viestintäpäällikön tarkoitusperien vilpittömyyttä ja 7.7 % opiskelijoista piti yrityksen koulutuksiin osallistuneiden palautteita luotettavana evidenssiä. Luokanopettajapiskelijoilla oli myös vaikeuksia arvioida kymmenen tutkimusartikkelia sisältävän tutkimuskatsauksen luotettavuutta, sillä se arvioitiin epäluotettavammaksi evidenssiksi kuin hyvin luotettaviksi arvioidut tutkijan blogin neljä tutkimusartikkelia ja lisäksi 11.8 % opiskelijoista piti tutkimuskatsausta jopa epäluotettavana evidenssinä. On toisaalta ymmärrettävää, että yliopisto-opintojen alkuvaiheessa ei välttämättä vielä tunnisteta erilaisia tutkimustekstejä.
Luokanopettajaopiskelijoiden numeeriset luotettavuusarvioinnit (asteikko 1-6)
Pääosa (90 %) luokanopettajaopiskelijoista kuitenkin osasi erottaa luotettavammat oppimistyylit-aiheiset nettitekstit vähemmän luotettavista eli asettaa kaksi tutkimusperustaista nettitekstiä luotettavuusjärjestyksessä ensimmäisten nettitekstien joukkoon. Aiemmat uskomukset oppimistyylien olemassaolosta sen sijaan vaikeuttivat vähemmän luotettavien nettitekstien kyseenalaistamista.
Tulokset: Sanalliset perustelut luotettavuusarvioinneille
Vaikka luokanopettajaopiskelijat pääsääntöisesti erottivat luotettavammat nettitekstit vähemmän luotettavista, luotettavuusarviointien perustelujen syvällisyyteen jäi paljon toivomisen varaa. Keskimäärin he saivat 16 sanallisesta perustelustaan yhteensä 17,28 pistettä, kun maksimipistemäärä oli 48 pistettä. Jokaisen neljän nettitekstin kohdalla oli noin viidennes opiskelijoita, jotka eivät saaneet yhtään pistettä kirjoittajan asiantuntijuuden perusteluista. Toisaalta osa opiskelijoista (2-20 %) saavutti perusteluissaan edistyneimmän tason, useimmiten juuri nettitekstin kirjoittajan asiantuntijuutta perustellessaan. Opiskelijoiden perustelemisen taidoissa oli siis myös selkeitä eroja eli osa heistä pystyi osoittamaan syvällistä ymmärrystä nettitekstien luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä, kun taas osalla perustelut jäivät riittämättömiksi tai suppeiksi – joko taidoista tai vastaamismotivaatiosta johtuen.
Luokanopettajaopiskelijoiden pisteet sanallisista perusteluista (asteikko 0-3)
Perustelujen syvällisyys vaihteli myös luotettavuusarvioinnin kohteen (kirjoittajan asiantuntijuus, tarkoitusperät, julkaisupaikan julkaisukäytännöt, evidenssin laatu) ja eri nettitekstien mukaan. Parhaiten opiskelijat osasivat perustella kirjoittajan asiantuntijuutta sekä tutkijan blogin evidenssiä eli neljää tutkimusartikkelia. Sen sijaan erityisen haastavaa heille oli kirjoittajan tarkoitusperien perusteleminen. Kaupallisen yrityksen nettitekstin julkaisukäytännöt olivat myös opiskelijoille haastavia perustella kuten myös kyseenalaistaa kyseisessä nettitekstissä evidenssinä esiintyneen asiakaspalautteen luotettavuus. Vaikeus nähdä tutkimuskatsaus luotettavana evidenssinä heijastui myös sen sanallisiin perusteluihin. Lisäksi opiskelijoiden perustelut eivät aina kohdentuneet oikeaan luotettavuusarvioinnin kohteeseen, vaan he saattoivat esimerkiksi perustella kaupallisen nettitekstin kirjoittajan tarkoitusperiä, kun heidän olisi pitänyt perustella kyseisen nettitekstin julkaisupaikan eli yrityksen kotisivujen julkaisukäytäntöjä.
Taitoihin tulisi kiinnittää huomiota opettajankoulutuksessa
Tutkimuksemme osoittaa, että luokanopettajaopiskelijoiden kriittisen nettilukemisen taitoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota opettajankoulutuksessa (ks. myös Critical-hankkeen politiikkasuositus). Vaikka suurin osa opiskelijoista osasi erottaa luotettavammat nettitekstit epäluotettavammista, luotettavuusarviointien sanallinen perusteleminen oli heille haasteellista. Perustelemisen taito on kuitenkin keskeinen, kun he tulevina opettajina opettavat näitä taitoja oppilailleen, sillä vasta perustelut osoittavat, onko syntynyt syvempi ymmärrys nettitekstien luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että oppimistyylit-myytti on yhä voimissaan tulevien opettajien keskuudessa. Opettajankoulutuksessa voidaan käsitellä ajankohtaisia kasvatustieteellisiä kysymyksiä pohtimalla, mitkä ovat opiskelijoiden omat ennakkokäsitykset aiheesta, ketkä asiasta puhuvat erilaisissa nettiteksteissä ja millaiseen evidenssiin he vetoavat. Yhteisen keskustelun myötä opettajaopiskelijat kuulevat toistensa arviointistrategoita ja parhaimmillaan ymmärrys kompleksisia kasvatustieteellisiä aiheita käsittelevien nettitekstien luotettavuuden arvioinnista syvenee.
Kirjoittajat
Elina Hämäläinen elina.k.hamalainen@jyu.fi
Pirjo Kulju pirjo.kulju@tuni.fi
Lue tutkimuksesta tarkemmin juuri julkaistusta OpenAccess-artikkelistamme:
Kulju, P., Hämäläinen, E. K., Mäkinen, M., Räikkönen, E., & Kiili, C. (2024) Pre-service teachers evaluating online texts about learning styles: there is room for improvement in justifying the credibility. Frontiers in Education, available online: https://doi.org/10.3389/feduc.2024.1451002
