Keskeinen osa maantieteen opetusta on opettaa nuorille erilaisia geomediataitoja – taitoja, joiden avulla voidaan kerätä, käyttää, tulkita, analysoida, esittää ja tallentaa paikkaan sidottua maantieteellistä informaatiota. Erilaisista geomedian muodoista taas tunnetuimpia lienevät valokuvat, kartat ja diagrammit, mutta niihin kuuluvat myös erilaiset taulukot, uutiset sekä sosiaalisen median päivitykset silloin, kun niiden informaatio sidotaan johonkin tiettyyn maantieteelliseen sijaintiin. Tämän syksyn maantieteen ylioppilaskokeessa (S2025) geomediataitoja mitattiin monipuolisesti eri tehtävissä (ks. taulukko 1).
Taulukko 1. Kokelailta vaadittavat geomediataidot sekä kokeessa olleet geomedian eri muodot tehtävittäin syksyn 2025 maantieteen ylioppilaskokeessa.
Kartat yleisin geomedian muoto syksyn ylioppilaskokeessa
Karttataitoja mitattiin kokeessa monessa eri tehtävässä (tehtävät 1, 5, 6, 7, ja 8). Esimerkiksi kaikille pakollisessa monivalintatehtävässä 1 kokelaiden tuli valita kymmenessä osakysymyksessä neljän väitteen joukosta yksi virheellinen väittämä, kun kolme muuta väittämää olivat oikein. Tehtävän 1 kysymykset olivat maantieteen eri osa-alueilta ja mukana oli myös kaksi geomediaan liittyvää väittämäjoukkoa. Osatehtävässä 1.9 väittämät koskivat kartan mittakaavaa ja kartan yleistämistä, jotka ovat keskeisiä kartan laatimisen ja lukemisen asioita. Osatehtävän 1.10 väittämät taas koskivat kaukokartoitusta, jonka avulla karttoja usein laaditaan.
Karttojen tarkastelu jatkui tehtävässä 5, joka käsitteli karttojen laatimista ja niillä viestimistä. Kokelaiden tuli osatehtävässä 5.1 tunnistaa neljä erilaista karttatyyppiä: pistekartta, kartogrammi, isaritmikartta sekä koropleettikartta. Kokelaiden tuli lisäksi selittää omien pohjatietojensa perusteella, miten kyseiset kartat yleensä laaditaan.
Kuva 1. Osatehtävässä 5.1 kokelaiden piti tunnistaa vasemmalla olevan Maanmittauslaitoksen (2010) aineiston pohjalta laadittu Saanatunturin korkeuskäyriä esittävä kartta 5.C (Ylioppilastutkintolautakunta 2025a) isaritmikartaksi ja Tilastokeskuksen (2024) aineiston perusteella laadittu kartta 5.D Suomen kuntien väestöllisestä huoltosuhteesta (Ylioppilastutkintolautakunta 2025a) koropleettikartaksi.
Karttojen tulkinta- ja analysointitaitoja sekä taitoja yhdistää karttojen tietoja omaan maantieteelliseen osaamiseen mitattiin erityisesti tehtävissä 6, 7 ja 8. esimerkiksi tehtävässä 6 kokelaiden tuli tarkastella kartta-animaatiota Suomenlahden pintaveden lämpötilan muutoksista heinäkuussa ja keksiä, mihin luonnonmaantieteelliseen ilmiöön kartta-animaatio liittyy. Kokelaiden tuli tunnistaa, että kyseinen animaatio kuvasi ilmiötä nimeltä kumpuaminen.
Muissa tehtävän 6 osakysymyksissä kokelaiden tuli puolestaan pohtia, mitä uhkia ihmisen toiminta on aiheuttanut Itämeren luonnolle, jonka lisäksi kokelaiden tuli pohtia koko Itämerta sekä sen valuma-aluetta kuvaavan kartan avulla pohtia, mitkä Itämeren alueelliset erityispiirteet ovat voineet pahentaa näitä uhkia.
Metsäpaloihin liittyvässä tehtävässä 8 kokelaiden tuli puolestaan tarkastella karttaa, jossa esitettiin merkittävimmät metsäkadon syyt eri puolilla Maapalloa vuonna 2023. Kokelaiden tuli myös tässä kohtaa yhdistää kartassa esitettyjä tietoja omiin maantieteelliseen sisältötietoonsa ja pohtia, miksi kartalle metsäpalot, pienimuotoisen maatalouden leviäminen sekä laajamittaisen alkutuotannon leviäminen ovat merkittävimpiä metsäkadon aiheuttajia juuri niillä alueilla.
Kriittinen geomedialukutaito näkyi vahvasti kahdessa karttatehtävässä – tehtävässä 5 (Kartoilla viestiminen) ja tehtävässä 8 (Metsäkato). Osatehtävässä 5.2 kokelaiden tuli pohtia kriittisen kartanlukutaidon perusteita ja selittää, mitä kartan ominaisuuksia tulee kriittisesti tarkastella, jotta kartan lukija voi saada käsityksen, kuinka luotettava kartta on ja esittääkö kartta asiat objektiivisesti vai yritetäänkö sillä vaikuttaa lukijaan. Kartat ovat luonnostaan tehokkaita vaikuttamisen keinoja, sillä niissä informaatio esitetään hyvin visuaalisesti. Lisäksi karttoja on pidetty hyvin luotettavina tietolähteinä, sillä niitä laativat pitkään lähinnä vain ammattilaiset, mutta varsinkin 2000-luvulla kehittyneiden erilaisten, suurelle yleisölle suunnattujen karttapalveluiden avulla myös muut ihmiset ovat voineet laatia hyvin helpostikin erilaisia karttaesityksiä.
Kartoilla voidaan kuitenkin myös johtaa lukijoitaan niin tietoisesti kuin tahattomasti harhaan esimerkiksi muokkaamalla kartan projektiota, värisävyjä, luokitteluasteikkoa muokkaamalla tai lähdetietojen valinnoilla. Tietoa geomedia-aineistojen kriittisestä tarkastelusta tarvittiin myös tehtävässä 8, joka käsitteli puolestaan metsäpaloja ja niiden tutkimista satelliittikuvien ja karttojen avulla. Kokelaiden tuli tarkastella aineistona olevia satelliittikuvia ja pohtia satelliittikuvien käytettävyyteen ja tulkintaan liittyviä virhelähteitä, joita aineiston käyttäjän tulisi ottaa huomioon.
Ylioppilaskokeessa piti analysoida ja yhdistellä tietoja eri geomedian muodoista sekä tuottaa itse uutta geomediaa
Karttojen tarkastelu, tulkinta, analysointi ja yhdistäminen maantieteelliseen osaamiseen ovat hyvin keskeisiä geomediataitoja. Visuaalisina elementteinä kartoilla voidaan nimittäin esittää paljon erilaista tietoa. Hyvät geomediataidot tukevat myös erilaisten geomedialähteiden käyttöä aiheiden tarkastelussa. Esimerkiksi tehtävässä 7, joka käsitteli Euroopan säätilaa, tarvitsi kokelaan yhdistää tietoja niin kartasta kuin taulukon pohjalta laaditusta diagrammista.
Ennen tarkastelua kokelaiden tuli kuitenkin laatia tuntemattoman eurooppalaisen sääaseman tietoja esittävän taulukkoaineiston perusteella säädiagrammi (ks. kuva 2). Näin koe mittasi myös geomedian tuottamistaitoja. Sää- tai ilmastodiagrammi on viiva- ja pylväsdiagrammin yhdistelmä, jossa sademäärät esitetään pylväinä ja lämpötila puolestaan viivana. Kokelaiden tuli laatimansa diagrammin avulla kyetä merkitsemään tehtävän toisena aineistona olleelle Euroopan sääkartalle tämän tuntemattoman sääaseman sijainti. Tämä vaati kokelailta niin diagrammin- kuin kartantulkintataitoja, jotta he löysivät diagrammin säähavaintoja vastaavan sijainnin sääkartalta.
Osatehtävässä 7.3 kokelaiden tuli puolestaan hyödyntää sekä sääkarttaa että laatimaansa diagrammia ja laatia tekstimuotoinen sääennustus Tukholmaan kartan ja diagrammin kuvaamaa ajankohtaa seuraavalle päivälle.
Kuva 2. Tehtävässä 7 kokelaiden tuli vasemmalla puolella olevasta taulukosta (1.) tehdä säädiagrammi (2.) ja sen jälkeen tunnistaa samalta vuorokaudelta peräisin olevalta Euroopan sääkartalta (3.), miltä alueelta sääaseman tiedot ovat peräisin ja ympyröidä tämä alue. Taulukon 1 säähavaintoaineisto (Met Office 2024; Ylioppilastutkintolautakunta 2025a) on peräisin Dublinista, mutta sekä Irlannin että Skotlannin ympyröiminen säähavaintokartalta (Ilmatieteenlaitos 2024; Ylioppilastutkintolautakunta 2025b) hyväksyttiin. Kuten säähavaintoaineiston ja sen perusteella laaditun säädiagrammin avulla (esimerkkidiagrammi: Ylioppilastutkintolautakunta 2025b), säähavaintoaseman yli on äskettäin kulkenut kylmä rintama, jolloin lämpötila on laskenut ja se on kartan kuvaamana hetkenä noin +10 °C.
Tehtävä 7 osoittaa hyvin geomediataitojen monipuolisuuden, jossa yhdistyy monenlaiset geomedian muodot sekä erilaiset työskentelytavat. Muun muassa tehtävässä ollut diagrammin laadinta taulukon pohjalta on keskeinen maantieteen lukio-opetuksessa opeteltava taito. Maantieteen opetuksessa harjoitellaan monenlaisten diagrammien, kuten ympyrä-, viiva-, pylväs- ja ilmastodiagrammien sekä väestöpyramidien tuottamista. Diagrammien tuottamista testataankin suhteellisen usein maantieteen ylioppilaskokeessa. Myös itse taulukot ovat keskeinen geomedian muoto. Niiden sisältämän informaation avulla voidaan laatia muita geoemdiaesityksiä, kuten diagrammeja tai karttoja, mutta myös ne itsessään sisältävät paljon informaatiota. Niillä voi esittää tiiviisti erilaista paikkaan sidottua tietoa sekä laskea uusia muuttujia ja indeksejä.
Tämän syksyn kokeessa tehtävä 4 käsitteli taulukon avulla ajankohtaista asiaa vähenevästä väestöstä. Kokelaille oli annettu valmiiksi Tilastokeskuksen taulukkoaineisto Suomen maakuntien väestötilastoista. Kokelaiden tuli osatehtävässä 4.1 laatia annetun taulukkoaineiston arvojen avulla uusi taulukko, johon heidän tuli laskea jokaisesta maakunnasta eläkeläisten osuus väestöstä, luonnollinen väestönkasvu sekä todellinen väestönkasvu. Tehtävä vaatii kokelailta ensinnäkin pohjatietoa, miten nämä kyseiset muuttujat tulisi laskea annetun aineiston muuttujien, kuten väkiluvun, syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomaahanmuuton perusteella sekä soveltamis- ja tuottamistaitoja siitä, miten uusi informatiivinen taulukko laaditaan.
Osatehtävässä 4.2 kokelaat joutuivat pohtimaan ja perustelemaan laatimansa uuden taulukon tietojen pohjalta peilaten omaan maantieteelliseen sisältöosaamiseen, mihin väestöllisen muuntumisen mallin viidestä vaiheesta Suomi kuuluu.
Uutiset ja sosiaalisen median julkaisun tuottaminen mukana ylioppilaskokeessa
Geomedian muodoista uutiset ja sosiaalinen media olivat osa kokeen viimeistä tehtävää (tehtävä 9), jonka aineisto sisälsi uutisotsikoita erilaisista maapallolla esiintyvistä haasteista. Kokelaiden tuli tunnistaa otsikoiden perusteella, mitä ilmiötä uutisotsikot kuvasivat sekä pohtia, mitä näiden ilmiöiden myönteisestä kehityksestä voi seurata. Aineistojen uutisotsikot käsittelivät tyttöjen koulunkäymismahdollisuuksia, kaupunkien segregaatiota ja slummiutumista sekä köyhyyttä.
Näiden perusteella kokelaiden tuli osatehtävässä 9.3 laatia oma lyhyt tulevaisuuteen sijoittuva sosiaalisen median päivitys. Päivityksessä kokelaiden tuli omia maantieteellisiä tietojaan hyödyntäen kertoa, miten jokin tehtäväannossa esitetty maapallolla esiintyvä haaste olisi saatu ratkaistua. Tehtävässä vaadittiin kokelailta myös asian tiivistämisen ja kiteyttämisen taitoja sillä sosiaalisen median päivitykset ovat usein hyvin lyhyitä, ja siksi kokelaan laatiman somepäivityksen tuli olla alle 400 merkkiä pitkä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maantieteen syksyn 2025 ylioppilaskoe testasi monipuolisesti kokelaiden geomediataitoja erilaisten geomedia-aineistojen avulla. On kuitenkin muistettava, että kokelas voi valita mihin tehtäviin hän vastaa: vain tehtävä 1 (20 p.) on kaikille pakollinen. Osiosta 2 eli 20 pisteen tehtävistä (tehtävät 2–5) kokelas valitsee kaksi tehtävää, joihin vastaa. Ja vastaavasti osiosta 3 eli 30 pisteen tehtävistä (tehtävät 6–9) hän valitsee kaksi, joihin vastaa. Yhteensä maantieteen kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä.
Kirjoittajat:
Panu Lammi, panu.lammi@helsinki.fi
Laura Hynynen, laura.hynynen@helsinki.fi
Petteri Muukkonen, petteri.muukkonen@helsinki.fi
Lähteet:
Ilmatieteenlaitos (2024). Euroopan säätilanneanalyysi. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/euroopan-saakartta. 24.11.2024.
Maanmittauslaitos (2010). Korkeuskäyrät. Paituli-latauspalvelu. https://paituli.csc.fi/download.html?data_id=mml_korkeuskayrat_25k_2010_tiff_euref . 9.8.2024.
Met Office (2024). WOW Weather Observations Website. https://wow.metoffice.gov.uk/. 24.11.2024.
Tilastokeskus (2024). Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2023. https://stat.fi/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.svg. 2.6.2024.
Ylioppilastutkintolautakunta (2025a). Maantieteen ylioppilaskoe, syksy 2025. https://yle.fi/plus/abitreenit/2025/syksy/maantiede/index.html.1.10.2025
Ylioppilastutkintolautakunta (2025b). Alustavat hyvän vastauksen piirteet 23.9.2025. https://tiedostot.ylioppilastutkinto.fi/kokeet/2025-09-23_GE_fi/grading-instructions.html. 1.10.2025.
