Mistä on perheen kriittisen lukemisen ympäristö tehty? Käytänteistä, resursseista, ilmapiiristä, kulttuurista, arvoista ja katsomuksista. Niistä on perheen kriittisen lukemisen ympäristö tehty.
Kysyimme suomalaisilta lapsuuden, opettamisen ja kriittisen lukutaidon asiantuntijoilta sekä nuorilta ja vanhemmilta näkemyksiä siitä, mitkä perhetekijät vaikuttavat lasten kriittisen lukemisen taitojen kehittymiseen. Eri vastaajaryhmien näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia, ja ne voidaan tiivistää neljään luokkaan: perheen (1) lukukäytänteisiin, (2) resursseihin, (3) ilmapiiriin ja vuorovaikutuskulttuuriin sekä (4) arvoihin, katsomuksiin ja uskomuksiin. Alla olevassa kuviossa luokat on järjestetty siten, että sisäkehää kohti edetessä luokkiin kuuluvien tekijöiden konkreettisuus lisääntyy.
Nuorten ja vanhempien haastatteluissa useimmin korostuivat erilaiset mallioppimiseen, opettamiseen ja vanhempien monitorointiin eli valvontaan liittyvät lukemisen käytänteet (kuvion sisin kehä). Vanhempi nähtiin esimerkkinä, joka voi omilla lukutottumuksillaan mallintaa lukemisen tärkeyttä ja mielenkiintoisuutta sekä aikuisena, jolta lapsi ja nuori voi oppia erilaisia kriittisen lukemisen taitoja, kuten esimerkiksi mistä tunnistaa luotettavan tietolähteen. Haastateltujen mukaan myös monitoroinnin, kuten lukemaan vaatimisen tai epäluotettavasta tiedosta varoittamisen, avulla vanhempi pystyy tukemaan lastensa kriittistä lukutaitoa. Näiden aikuislähtöisten käytänteiden lisäksi haastatteluissa nousi esille lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen merkitys, kuten esimerkiksi yhdessä lukeminen tai tietolähteiden yhteinen tarkastelu. Jälkimmäinen korostui myös asiantuntijoiden näkemyksissä.
Kuvion toiseksi sisimmälle kehälle sijoittuvat perheen immateriaaliset ja materiaaliset resurssit. Tässä yhteydessä immateriaalisilla resursseilla tarkoitetaan vanhemman valmiuksia tukea lastensa kriittistä lukutaitoa. Etenkin kriittisen lukemisen taitojen opettaminen edellyttää, että vanhemmalla itsellään on riittävät kriittisen lukemisen valmiudet. Toisaalta kodin konkreettiset lukemisen resurssit, kuten kirjat ja digitaaliset välineet, rakentavat osaltaan lukemista tukevaa ympäristöä. Konkreettisena kriittisen lukutaidon kehittymistä tukevana resurssina haastatellut mainitsivat myös perheen mahdollisuuden käydä kirjastossa. Immateriaaliset resurssit eli vanhempien valmiudet tukea lastensa kriittistä lukutaitoa korostuivat niin asiantuntijoiden kuin vanhempien näkemyksissä. Sen sijaan materiaalisten resurssien tärkeys mainittiin vain nuorten ja vanhempien haastatteluissa. Tämä saattaa johtua siitä, että asiantuntijoita pyydettiin valitsemaan ja asettamaan järjestykseen heidän mielestään kaikkein tärkeimmät kriittistä lukutaitoa tukevat tekijät, kun taas haastateltuja nuoria ja vanhempia pyydettiin kertomaan mahdollisimman kattavasti erilaisia tekijöitä.
Perheen ilmapiiri ja kulttuuri sekä perheen arvot, katsomukset ja uskomukset (kuvion kaksi ulointa kehää) muodostavat tärkeän ympäristön kriittisen lukutaidon kehittymiselle. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan näille kehille asettuvat keskeisimmät tekijät, jotka joko tukevat tai estävät kriittisen lukutaidon kehittymistä. Kehille sijoittuvia tekijöitä voidaan arvioida muun muassa seuraavien kysymysten avulla: Onko vanhempi läsnä ja kiinnostunut siitä, mikä lasta askarruttaa ja millaisia mediasisältöjä hän kohtaa? Onko lapsella mahdollisuus osallistua perheen keskusteluihin kysymyksiin ja ajatuksineen? Onko perheessä tapana keskustella eri näkökulmista vai onko perheessä uskomuksia tai katsomuksia, jotka estävät asioiden kriittisen tarkastelun ja eri näkökulmien esille tuomisen?
Isoina ilmiöinä viime vuosien koronapandemia ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa ovat haastaneet kriittisen lukutaitomme eli pohtimaan esimerkiksi sitä, miten asioista uutisoidaan, kuka toimii asiantuntijan roolissa, mistä asiantuntijan tunnistaa, kehen voi uskoa ja mihin tekstiin luottaa tai vastaavasti mitä on syytä epäillä. Jos tällaisille keskusteluille nuorten kanssa ei ole aikaa tai perheessä on arvoja, katsomuksia tai uskomuksia, jotka eivät mahdollista asioiden monipuolista ja analyyttistä tarkastelua tai jotka systemaattisesti kyseenalaistavat asiantuntijatiedon tärkeyden ja luottamuksen, ei kriittisen lukutaidon kehittymiselle avaudu mahdollisuuksia perheen yhteisten keskustelujen kautta.
Tutkimuksessamme nuoret, vanhemmat ja asiantuntijat siis tarkastelivat perheen merkitystä kriittisen lukutaidon kehittymisessä monesta eri näkökulmasta. Lukemisen ja keskustelukulttuurin lisäksi perheisiin tarvitaan kriittisyyteen keskittyviä käytänteitä sekä ilmapiiri, joka sallii asioiden kriittisen tarkastelun ja eri näkökulmat. Seuraavaksi aiomme tutkia tarkemmin, miten yleistä kriittisen lukutaidon tukeminen perheissä on ja miten se on yhteydessä eri ikäisten lasten kriittiseen lukutaitoon.
Kirjoittajat:
Leena Paakkari ja hankkeen JYU-tutkimusryhmä
leena.paakkari@jyu.fi
