Kriittinen nettilukija osaa hakea luotettavaa informaatiota, arvioida tekstien luotettavuutta sekä vertailla niiden sisältämää informaatiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monilla nuorilla nämä taidot eivät ole riittävän hyvällä tasolla. Lisäksi taidoissa on havaittu suuria eroja (esim. Hämäläinen ym., 2021). Tässä blogissa kuvaan interventiotutkimusta (Hämäläinen ym., 2022), jossa lähteiden piirteiden (kirjoittaja, julkaisija, tekstin tarkoitus) huomioimista, arvioimista ja hyödyntämistä opetettiin lukiolaisille tutkivan nettilukemisen prosessin eri vaiheissa. Tutkimukseen osallistui 365 lukiolaista.
Miten tutkivaa nettilukemista opetettiin?
Lukuvuoden 2018–2019 aikana lukion äidinkielen opettajat toteuttivat Tekstit ja vaikuttaminen -kurssilla tutkivan nettilukemisen intervention (4 x 75 min). Intervention aikana toisen vuosikurssin opiskelijat (N=196) tutkivat 2–4 hengen ryhmissä valitsemaansa kiistanalaista terveysaihetta (unilääkkeet, aurinko ja terveys, ruoan lisäaineet, kännykkäsäteily). Työskentely eteni neljässä vaiheessa: tiedonhaku, tekstien luotettavuuden arviointi, synteesin laadinta ja tulosten esittäminen muille loppuseminaarissa. Opiskelijoiden työskentelyä tuettiin verkkopohjaisella työskentelydokumentilla, joka sisälsi oppimista ohjaavia kysymyksiä ja tehtäviä sekä lyhyillä (noin 15–20 min) opettajan tietoiskuilla. Kontrolliryhmän opiskelijat (N=169) osallistuivat lukuvuoden aikana tavalliselle Tekstit ja vaikuttaminen -kurssille. Intervention pedagogisia perusteita ja opettajien kokemuksia on kuvattu tarkemmin Kiili ym. (2022) artikkelissa.
Kuvakaappaus opiskelijoiden työskentelydokumentista ja opettajan tietoiskusta (luotettavuuden arviointi). Intervention kaikki materiaalit ovat vapaasti saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa: https://aoe.fi/#/materiaali/517
Miten opetuksen vaikuttavuutta arvioitiin?
Sekä interventioryhmään että kontrolliryhmään kuuluneet lukiolaiset tekivät tutkivan nettilukemisen tehtävän interventiota edeltävällä ja sen jälkeisellä oppitunnilla. Lukiolaisten tehtävänä oli auttaa raskaana olevia nuorta naista päättämään, kannattaako hänen rokotuttaa syntyvä lapsena (rokottaminen-aihe) tai auttaa opiskelijaa päättämään, tulisiko hänen välttää kovia rasvoja ruokavaliossaan (rasva-aihe). Tehtävä eteni vaiheittain, joissa lukiolaiset muun muassa määrittelivät tiedontarpeensa, etsivät autenttisia nettilähteitä Googlen täsmähakukoneen avulla, arvioivat valitsemiensa tekstien luotettavuutta ja kirjoittivat valitsemiensa nettitekstien avulla perustelut antamalleen suositukselle. Lukiolaiset vastaukset pisteytettiin sen mukaisesti, miten he huomioivat, arvioivat tai hyödynsivät lähteiden piirteitä (esim. kirjoittaja, julkaisija, tekstin tarkoitus) nettilukutehtävän eri vaiheissa (ks. Kiili ym., 2021).
Miten opiskelijat hyötyivät opetuksesta?
Tutkimus osoitti, että lukiolaiset hyötyivät tutkivan nettilukemisen opetuksesta. Intervention jälkeen opiskelijat käyttivät lähteiden piirteitä (esim. organisaatio, ammatti) hakukyselyissään useammin kuin kontrolliryhmän opiskelijat. Lähteen piirteiden hyödyntäminen jo tiedonhaun aikana auttaa opiskelijoita luotettavampien lähteiden äärelle. Hakukyselyiden rajaamiseen lähteiden avulla kannattaisikin kiinnittää opetuksessa huomiota, sillä tämän strategian käyttö oli varsin harvinaista vielä intervention jälkeenkin.
Interventioon osallistuneet opiskelijat kiinnittivät huomiota myös lähteen piirteisiin (esim. asiantuntijuus) kontrolliryhmää useammin, kun he arvioivat nettitekstien luotettavuutta. He myös integroivat lähteitä kirjoitelmiinsa kontrolliryhmää useammin. Tämä näkyi muun muassa siinä, että kertoivat kuka tai mikä taho on kertonut asiasta tai vertailivat lähteiden näkemyksiä. Näistä integroinnin tavoista jälkimmäinen oli intervention jälkeenkin vielä melko harvinaista. Interventiolla ei ollut vaikutusta siihen, missä määrin opiskelijat pohtivat lähteitä tiedontarpeensa määrittelyssä.
Kun tarkastellaan taitojen kehittymistä intervention aikana, opiskelijoista 18–25 % suoriutui lopputestissä alkutestiä paremmin (lukuun ottamatta tiedontarpeen määrittelyä). Erityisen myönteinen tulos oli, että interventiosta hyötyivät eniten ne lukiolaiset, joiden taidot olivat muita heikommat ennen interventioon osallistumista.
Tutkimus osoitti, että jo muutaman oppitunnin opetuksella voidaan parantaa lukiolaisten kriittisen nettilukemisen taitoja. Interventiolla onnistuttiin myös kaventamaan melko suuria taitoeroja opiskelijoiden välillä. Kuitenkin myös taitavammat lukiolaiset olisivat pystyneet parantamaan omia taitojaan intervention aikana, sillä vain harva lukiolainen ylsi syvälliseen ja monipuoliseen kriittiseen lukemiseen kaikilla arvioiduilla osa-alueilla. Kriittisen nettilukemisen opetusta onkin hyvä eriyttää ja kehittää tapoja antaa opiskelijoille henkilökohtaista palautetta, jotta myös taidoiltaan paremmat opiskelijat motivoituvat kehittämään omia taitojaan.
Kirjoittaja: Elina Hämäläinen
elina.k.hamalainen@jyu.fi
Lue lisää juuri julkaistusta open access -artikkelista:
Hämäläinen, E.K., Kiili, C., Räikkönen, E., Lakkala, M., Ilomäki, L., Toom, A., & Marttunen, M. (2022) Teaching sourcing during online inquiry – adolescents with the weakest skills benefited the most. Instructional Science, https://doi.org/10.1007/s11251-022-09597-2
Tutkimus on osa Suomen akatemian rahoittamaa Aroni-projektia (2014–2019) ja intervention materiaalit ovat vapaasti saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa: https://aoe.fi/#/materiaali/517
Interventio-opettajien kokemuksista ja intervention pedagogisista periaatteista kertova artikkeli:
Kiili, C., Lakkala, M., Ilomäki, L., Toom, A., Coiro, J., Hämäläinen, E., & Sormunen, E. (2022). Designing classroom practices for teaching online inquiry: Experiences from the field. Journal of Adolescent & Adult Literacy, 65(4), 297–308. https://doi.org/10.1002/jaal.1206
Muut samaan aineistoon liittyvät artikkelimme:
Hämäläinen, E. K., Kiili, C., Räikkönen, E., & Marttunen, M. (2021). Students’ abilities to evaluate the credibility of online texts: The role of internet‐specific epistemic justifications. Journal of Computer Assisted Learning, 37(5), 1409–1422. https://doi.org/10.1111/jcal.12580
Kiili, C., Forzani, E., Brante, E. W., Räikkönen, E., & Marttunen, M. (2021). Sourcing on the internet: Examining the relations among different phases of online inquiry. Computers and Education Open, 2, 100037. https://doi.org/10.1016/j.caeo.2021.100037
