Kaikilla tieteenaloilla on omat tapansa ja menetelmänsä kerätä, tallentaa, analysoida ja välittää kerättyä tietoa ja dataa. Maantieteen erityispiirre on, että se tutkii spatiaalisia prosesseja ja ilmiöitä, jotka esiintyvät ja tapahtuvat tietyssä paikassa tai eri paikkojen välillä ilmenee niissä eroja. Esimerkiksi Tyynenmeren ympärillä sijaitsee niin kutsuttu Tulirengas, joka kattaa valtavat määrät tulivuoria ja vulkaanista toimintaa. Tämä on esimerkki geomediasta eli jokin asia tai ilmiö (eli ominaisuus) esiintyy jossakin paikassa tai alueella (eli sijainti), ja tätä tietoa välitetään eteenpäin.
Yhteiskunnassa tärkein osa geomediasta on paikkatietoa eli esimerkiksi digitaalisia karttoja tai satelliittikuvia, mutta sitä ovat myös tilastot, diagrammit, kuvat, paperiset kartat, valokuvat ja jopa videot ja äänitteet. Geomedian tulee kuitenkin täyttää kaksi ehtoa: sen pitää olla kytköksissä tai sijoitettavissa tiettyyn paikkaan, sijaintiin tai alueeseen, ja sen täytyy kuvata sitä tai siellä olevaa ilmiötä ominaisuustietona.
Kysyimme peruskoulun alaluokkien ympäristöopin sekä peruskoulun yläluokkien ja lukion maantieteen opettajilta, miten he ymmärtävät geomedian käsitteen ja millaisena he näkevät sen merkityksen ja aseman maantieteen opetuksessa (ks. Hynynen ym., 2022). Tulostemme mukaan geomedian käsite oli vieras tai vaikeasti käsiteltävä kokonaisuus monelle opettajalle. Tämä johtui siitä, että opetussuunnitelmien perusteet eivät määrittele sitä täsmällisesti, käsite on verrattain laaja ja sen määritelmät ovat usein monipolvisia kuvauksia. Monet opettajat sanoivatkin, että eivät siksi käytä käsitettä opetuksessaan. Toisaalta geomedian käsitteen sisäistäneet opettajat myös käyttivät sitä opetuksessaan aktiivisesti ja kokivat sen toimivaksi käsitteeksi.
Opettajien mielestä geomedia on kuitenkin oleellinen osa meidän kaikkien – myös nuorten – arkea, sillä se välittää paljon erilaista hyödyllistä tietoa yhteiskunnassamme. Tällaista tietoa on esimerkiksi reittipalveluiden tie- ja katutiedot sekä niiden muodostama liikenneverkkotieto, jollaista monet meistä käyttävät säännöllisesti esimerkiksi navigointiin. Opettajien mukaan nuorten arjessaan kohtaama ja käyttämä geomedia yhdessä maantieteellisen sisällön osaamisen kanssa luovat pohjan monipuolisille kriittisille geomediataidoille. Opettajat toivat myös esille, että geomedian menestyksellinen käyttö edellyttää ja vahvistaa korkeampia ajattelutaitoja. Tällaisia ovat muun muassa tiedon hakemisen taidot sekä tiedon luotettavuuden arviointi. Lisäksi geomediaopetus voi auttaa ymmärtämään, että nyky-yhteiskunnassamme tieto on useimmiten muuttuvaa ja dynaamista.
Haastatteluidemme pohjalta opettajat näyttävät kuitenkin tarvitsevan tukea ja osaamisen vahvistamista omissa geomediataidoissaan sekä taidoissa opettaa geomediaa. Lisäksi tärkeän yhteiskunnallisen roolin takia geomedian opetuksen on hyvä kytkeytyä maailman tapahtumiin ja ilmiöihin. Näin opetus on merkityksellisempää ja kytköksissä luokan ulkopuoliseen elämään. Valitettavasti maantieteen opetuksessa on kuitenkin niukasti tilaa geomediataitojen oppimiselle. Tähän vaikuttaa esimerkiksi lukiossa se, että vain yksi neljästä moduulista on pakollinen kaikille ja vasta neljäs moduuli on omistettu geomedialle. Toki geomedia leikkaa opetettavia sisältöjä kaikissa moduuleissa muun muassa esimerkki-informaation tai täydentävän tiedon muodossa. Lisäksi peruskoulun yläluokkien maatiedon opetuksessa opiskeltavaa on paljon, eikä geomediataitojen harjaannuttamiselle jää aina tilaa.
Olisi kuitenkin tärkeää tarjota nuorille mahdollisuuksia kasvaa taitaviksi ja kriittisiksi geomedian lukijoiksi ja käyttäjiksi. Nämä taidot ovat tärkeitä, koska maailman tapahtumat, konfliktit, ympäristöongelmat yms. koskettavat nykyään meitä kaikkia, kun informaatio leviää nopeasti eri medioita pitkin. Geomedia on siis läsnä arjessamme liki päivittäin. Siksi kriittinen ja taitava geomedian vastaanottaja ja käyttäjä saa vahvemmat valmiudet elää globaalissa mediaympäristössä.
Kirjoittaja: Petteri Muukkonen
petteri.muukkonen@helsinki.fi
Lähde:
Hynynen, L., Nylén, T., Hirvensalo, V., Lammi, P., & Muukkonen, P. (2022) Maantieteen opettajien näkemyksiä geomediasta ja geomediaopetuksesta (Geography teachers’ views on geomedia and geomedia education). Terra 134: 4, 241–252. https://doi.org/10.30677/terra.120326
