16.11.2021 julkaistiin kansallinen lukutaitostrategia 2030, jonka tarkoituksena on tukea kaikenikäisten lukutaitoa. Tavoitteena on vahva, monipuolinen ja osallistava lukemisen kulttuuri, joka vahvistaa menestyvää Suomea ja sen kansalaisten hyvää elämää.
Lukutaitostrategia pohjautuu monilukutaidon määritelmään, joka kattaa kaikenlaisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot. Käsite on tuttu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmista. Strategiassa monilukutaitoon sisällytetään olennaisesti myös kriittinen lukutaito. Kriittinen lukija osaa tulkita, tuottaa ja arvioida kriittisesti ja joustavasti erilaisia tekstejä. Tekstien kriittiseen tulkintaan ja arviointiin liittyy muun muassa tekstin laatijan tai julkaisijan asiantuntijuuden, tarkoitusperien, näkökulmien ja julkaisukäytänteiden hahmottaminen.
Juuri tällaista kriittistä lukutaitoa tutkimme CRITICAL-hankkeessa. Tällä hetkellä on meneillään laaja poikittaistutkimus, jossa tarkastelemme eri ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kriittistä nettilukutaitoa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millaista tukea eri-ikäiset oppilaat ja opiskelijat tarvitsevat kriittisen lukutaitonsa kehittämiseen.
Kansallisessa lukutaitostrategiassa korostuu tekstien moninaisuus. Olemme huomioineet CRITICALissa tämän, sillä tutkimme myös diagrammien ja sosiaalisen median viestien kriittistä arviointia ja tulkintaa. Osallistumme myös tutkimusperustaisten arviointi- ja opetusmenetelmien kehittämiseen.
Kodin merkitys lukutaidon tukemisessa
Kansallisessa lukutaitostrategiassa painotetaan monipuolisten lukuympäristöjen merkitystä lukutaidon kehittymiselle. Yksi tällainen tärkeä ympäristö on koti. Strategiassa todetaankin, että perheet voivat tukea lasten ja nuorten lukutaitoa lukemalla yhdessä lapsen kanssa, korostamalla lukutaidon merkitystä, hyödyntämällä kirjastojen palveluita ja ylipäätään asennoitumalla myönteisesti lukemiseen.
CRITICAL-hankkeessa tutkitaan kodin lukuympäristön merkitystä kriittiselle lukemiselle. Selvitämme, millaiset perheen käytänteet tukevat lasten ja nuorten myönteistä kriittisen lukemisen kehitystä. Tutkitun tiedon avulla perheitä voidaan tukea kasvatustehtävässään, johon erilaiset digitaaliset tekstiympäristöt tuovat oman lisänsä.
Opettajankoulutus avainasemassa lukutaidon vahvistamisessa
Toinen tärkeä ympäristö lukutaidon kehittymiselle on koulu. Opettajien merkitys lukutaidon vahvistamisessa on kiistaton. Lukutaidon moninaisuus, monimediaisuus ja alati muuttuvat lukutaitovaatimukset vaativat entistä enemmän myös opettajilta. Kansallisessa lukutaitostrategiassa korostetaankin opettajankoulutuksen merkitystä. Onkin tärkeä varmistaa, että opettajaopiskelijat saavat riittävät valmiudet lukutaidon tukemiseen. Lisäksi opettajien täydennyskoulutukseen on syytä panostaa.
CRITICALissa tutkitaan opettajaopiskelijoiden kriittistä nettilukutaitoa, joka luo perustan kriittisen lukutaidon opettamiselle digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi kehitämme opetusmenetelmiä kriittisen lukemisen tukemiseen yhdessä opettajaopiskelijoiden kanssa.
Lukutaitostrategia valmisteltiin Eduskunnan sivistysvaliokunnan aloitteesta. Strategian laadintaa koordinoi Opetushallituksen Lukuliike. Laadinnassa huomioitiin viimeaikainen tutkimustieto. Strategian luonnos oli kommentoitavana ja siitä annettiin sata lausuntoa, joiden sisältöjä huomioitiin strategian viimeistelyssä. Myös Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan EduLit-tutkimusryhmä ja CRITICAL-hankkeen tutkijat antoivat yhteisen lausuntonsa strategian luonnokseen.
Kansallisesta lukutaitostrategiasta huokuu yhdessä tekemisen henki. Se sopii hyvin CRITICALille. Olemme nimittäin osa STN:n LITERACY-ohjelmaa, jonka läpileikkaavana teemana on yhteisöllisyys. Tuemme CRITICALissa osaltamme strategian toimeenpanoa monipuolisen lukutaidon edistämiseksi.
Lähde:
Kansallinen lukutaitostrategia 2030: Suomi maailman monilukutaitoisin maa. 2021. Opetushallitus, Lukuliike.
Kirjoittajat: Pirjo Kulju & Carita Kiili
