“Lasten ja nuorten kriittinen lukutaito” -teemaryhmä kutsui tutkijoita Kasvatustieteen päiville keskustelemaan lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon kehittymisestä sekä siitä, miten näitä taitoja voitaisiin tukea. Kriittisellä lukutaidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä analysoida, arvioida ja tulkita informaatiota sekä tunnistaa, miten erilaisilla teksteillä voidaan yrittää vaikuttaa tai johtaa harhaan.

Lapset ja nuoret kohtaavat arjessaan monenlaista informaatiota, jonka luotettavuutta heidän tulisi pystyä arvioimaan. Vaikka etenkin peruslukutaitoa on tutkittu paljon, teemaryhmän esityksistä kävi ilmi, että lisää kriittisen lukutaidon tutkimusta tarvitaan eri näkökulmista. Tutkimusten kannalta keskeistä on kriittisen lukutaidon määrittely ja mittaaminen. Erityisesti lasten ja nuorten kriittinen lukutaito kietoutuu yhteen kehittymässä olevan peruslukutaidon kanssa. Suurin osa lukemisen tutkimuksesta kohdentuukin juuri peruslukutaitoon.

Eräs lukutaitoa mittaava tunnettu testistö on OECD:n PISA, jossa mitataan 15-vuotiaiden taitoja esimerkiksi tiedonhaussa, luetun tulkinnassa ja arvioinnissa. PISAn tehtävät edellyttävät muun muassa tiedon etsimistä, tiedon yhdistelyä annetun materiaalin eri osista sekä tiedon analysoimista ja vertailua. Kriittisen lukutaidon teemaryhmässä Sirén ym. tarkastelivat PISAn osioita ja havaitsivat, että merkittävä osa PISA-tehtävistä mittasi nimenomaan kriittistä lukutaitoa.

Kriittinen lukutaito on kehittyvä taito, jonka perusta muotoutuu lapsuudesta alkaen. Tämä saattaa näkyä muun muassa siinä, mitä taitoja lapset ja nuoret hallitsevat eri ikävaiheissa. Esimerkiksi Anttosen ym. esityksessä ilmeni, että epäluotettavien nettitekstien kyseenalaistaminen on 6-luokkalaisille vielä vaikeaa, mutta oppilaat pystyivät paremmin varmentamaan luotettavan nettitekstin. Tulevaisuudessa on tärkeä selvittää, miten taidot ilmentyvät ja kehittyvät eri ikäisillä lapsilla ja nuorilla.

Kriittiseen lukutaitoon on myös mahdollista vaikuttaa opetuksella. Hämäläisen ym. tutkimuksessa saatiin rohkaiseva tulos lukiolaisten nettitekstien kriittisen lukemisen kehittymisestä intervention myötä. Lisäksi kriittisen lukutaidon opetuksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota ainakin epäluotettavien tekstien arvioinnin taitoon (Anttonen ym.) sekä sellaisten kielellisten piirteiden tunnistamiseen, jotka sekä luovat merkityksiä että saattavat vihjata tekstin tarkoitusperistä (Marjokorpi ym.). Opetuksen lisäksi myös oppimateriaaleihin on hyvä kiinnittää huomiota. Pentikäisen esityksessä tuotiin esille, että vaikka koulussa käytetyissä harjoituskirjoissa yleisten, muodoltaan strukturoitujen ja suljettujen tehtävien voidaan nähdä tukevan oppimista, ne eivät välttämättä tue kehitystä itsenäiseksi tiedonhankkijaksi ja tuottajaksi.

Kotiympäristön yhteyttä lasten peruslukutaitoon on tutkittu paljon, mutta emme vielä juuri tiedä, miten kriittistä lukutaitoa voisi kotona tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Manun ym. tutkimuksessa havaittiin vanhempien koulutustason olevan yhteydessä lapsen PISAn lukutaito-osiossa menestymiseen. Ruotsalaisen ym. esityksessä pohdittiin, onko löydettävissä myös muita kotiympäristön tekijöitä, jotka vaikuttaisivat nimenomaan kriittisen lukutaidon kehitykseen. Tutkimuksessa asiantuntijat toivat esiin erilaisia vanhempien tapoja toimia sekä esimerkiksi kodin asenteita, jotka voivat toisaalta tukea ja toisaalta haitata kriittisen lukutaidon kehitystä.

Erilaiset lähestymistavat kriittiseen lukutaitoon näkyivät teemaryhmän esityksissä ja aikaansaivat keskustelua eri näkökulmista. Teemaryhmä paljasti, että kriittisen lukutaidon kehityksestä lapsuudessa ja nuoruudessa ja sen kietoutumisesta muiden taitojen kanssa ei vielä tiedetä kovin paljon. Monitieteistä tutkimusta onkin tärkeä jatkaa kriittisen lukutaidon kehityksestä sekä siitä, miten kotona ja koulussa voidaan tätä kehitystä tukea.

Kirjoittajat: Jenni Ruotsalainen, Mari Manu, Emmi Ulvinen ja Minna Torppa
Jyväskylän yliopisto

Lasten ja nuorten kriittinen lukutaito -teemaryhmässä kuullut esitykset:

Anttonen, R., Kiili, C., Räikkönen, E. & Kiili, K. Kuudesluokkalaiset nettitekstien luotettavuutta arvioimassa: Minäpystyvyyden merkitys.

Hämäläinen, E., Kiili, C., Räikkönen, E., Lakkala, M., Ilomäki, L., Toom, A. & Marttunen, M. Lukiolaisista kriittisiä nettilukijoita?

Manu, M., Torppa, M., Vasalampi, K., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Niemi, P. Lukutaidon kehitys ensimmäiseltä luokalta PISAan: millainen rooli sukupuolella ja vanhempien koulutuksella on?

Marjokorpi, J. Hyödyttääkö kielitieto lukutaitoja – ja miten?

Pentikäinen, J. Ympäristön monilukutaitoa rakentamassa – Kriittinen tekstianalyysi ympäristöopin harjoituskirjojen tehtävistä.

Ruotsalainen, J., Paakkari, L., Raittila, T.-L., Lahti, H., Kulmala, M., Manu, M., Salminen, J. & Torppa, M. Kodin rooli lapsen kriittisen lukutaidon kehityksessä: Delfoi-tutkimus.

Sirén, M., Nissinen, K. & Sulkunen, S. Kriittinen lukutaito ja PISA-tutkimus.