CRITICAL-hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea kriittisen lukutaidon kehittymistä eri konteksteissa. Kutsuimme yhteistyökumppaneistamme Tampereen kaupungin, YLEn sekä Tampereen kaupunginkirjaston edustajia yhteiskehittelypäivään, joka järjestettiin tiistaina 5.10. 2021 Tampereen yliopistolla.

Yhteiskehittelypäivässä tutustuimme virtuaaliseen uutishuoneeseen (työnimi), jota YLE ja CRITICAL kehittävät yhteistyössä. Lisäksi suunnittelimme yhdessä uteliaisuuslaukkua, jonka tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa uudella, innostavalla ja toiminnallisella tavalla. Uutishuoneessa ja uteliaisuuslaukussa hyödynnetään pelillisyyttä.

Uutishuone-työpajoissa osallistujat pääsivät seikkailemaan virtuaalisen uutistoimituksen tiloissa valitsemansa avatarin avulla. Virtuaalimaailmassa oli mahdollista tutkia erilaisia tietolähteitä ja todisteita, kuten nettitekstejä, videoita ja toimittajien muistilappuja. Lisäksi oli mahdollista jutella muiden osallistujien kanssa ja arvioida löydettyjen materiaalien ja lähteiden luotettavuutta (luotettava-neutraali-epäluotettava). Osallistujat tunnistivat monia kehityskohteita ja keksivät uutishuoneen jatkokehitystä tukevia ideoita.

Opettajien mukaan  virtuaalista uutishuonetta voisi hyödyntää  esimerkiksi monialaiset-oppimis-kokemukset-viikolla. Viikon aikana olisi mahdollista syventyä kriittisen lukemiseen perusteellisemmin ja yhdistellä sitä osaksi eri oppiaineita. Vaikka tällä hetkellä uutishuonetta suunnitellaan yläluokille, myös alakoulun opettajilta löytyi innostusta kokeilla uutishuonetta esimerkiksi viides- ja kuudesluokkalaisten kanssa.

Ylipäätään kriittisen lukutaidon opettaminen koettiin tärkeäksi niin kouluissa kuin kirjastoissa. Erityisesti sosiaalisen median viestien kriittinen tarkastelua pitäisi tukea, sillä sosiaalisen median seuraaminen on lapsille ja nuorille arkipäivää. Lapset ja nuoret kohtaavat somessa erilaisia vaikuttajia, joiden motiivit ja tarkoitusperät voivat vaihdella, siksi on tärkeää osata arvioida ja punnita tietolähteiden luotettavuutta.

Uteliaisuuslaukku-työpajoissa kokeiltiin työkaluna ideointilaukkua, jonka sisään oli piilotettu erilaisia esineitä, viestejä ja dokumentteja, jotka oli suunniteltu tukemaan uteliaisuuslaukkukonseptin ideointia. Alun perin laukku oli kuulunut professorille, joka kehitteli uteliaisuuslaukkukonseptia. Laukusta löytyi esimerkiksi professorin silmälasikoteloon piilotettu muistilappu, kännykkä ja muistitikku. Näiden avulla paljastui kysymyksiä ja teemoja, joita osallistujien piti yhdessä pohtia.

Keskusteluista nousi esiin, että uteliaisuuslaukkuja olisi hyvä olla luokan käytössä useampia. Tällöin opettajilla on mahdollisuus jakaa oppilaita pienempiin ryhmiin taitotaso / eriyttäminen huomioiden ja näin kaikille oppilaille riittäisi myös tutkittavaa. Tarinaan linkitettyjen esineiden koettiin herättävän uteliaisuutta, mutta toisaalta pohdittiin hukkuvatko ne helposti koulun arjessa. Paperiset sisällöt ovat ehkä tylsempiä, mutta toisaalta nopeasti tulostettavissa uudelleen.

Jotta laukku herättäisi oppilaissa uteliaisuutta, olisi laukun teeman hyvä nousta lasten ja nuorten omista kiinnostuksen kohteista. Pitkän ajan tavoitteena opettajat myös haaveilivat teemoista ja sisällöistä, jotka olisivat muunneltavissa eri oppiaineiden tarpeisiin. Uteliaisuuslaukkuidea nimittäin herätti kiinnostusta ja innostusta kriittisen lukutaidon opettamisen ohella laajemminkin. YLEn ja kirjaston edustajat mainitsivat, että myös heidän alustoiltaan löytyy materiaaleja, joita voisi hyödyntää uteliaisuuslaukun sisältöjen kehittelyssä. Esimerkiksi tiedonhakutehtävät verkkokirjastossa ja YLE Areenassa voisivat olla lapsille ja nuorille mielekkäitä ja linkitettävissä uteliaisuuslaukun tarinaan.

Jatkamme virtuaalisen uutishuoneen sekä uteliaisuuslaukun kehittelyä yhteiskehittelypäivän tulosten pohjalta ja odotamme innolla, milloin pääsemme pilotoimaan näitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Kiitokset kaikille yhteiskehittelyyn osallistuneille!

Kirjoittajat: Laura Kanniainen & Juho Siuko
Tampereen yliopisto