Covid19-pandemia on lisännyt internetissä leviävän laadultaan vaihtelevan terveysaiheisen informaation määrää. Tämä tekee tiedon luotettavuuden arvioinnista entistä tärkeämpää mutta myös vaikeampaa. Kritiikitön suhtautuminen löydettyyn informaatioon voi johtaa vääränlaisiin mielikuviin asioista ja jopa riskialttiiden terveyspäätösten tekemiseen (esim. rokotuksista kieltäytyminen). Millaisia valmiuksia nuorilla on arvioida terveyteen liittyviä nettilähteitä? Tätä selvitimme tutkimuksessamme (Hämäläinen ym., 2021), joka on julkaistu Journal of Computer Assisted Learning -lehdessä. Tässä blogissa esittelemme tutkimuksen tuloksia sekä tutkimuksen pohjalta luodun työkalun, jonka avulla opettajat voivat arvioida omien oppilaidensa taitoja.

Tutkimuksessa selvitimme lukiolaisten taitoja arvioida rokotus- ja rasva-aiheisten nettilähteiden luotettavuutta. Tutkimuksessa lukiolaiset (N = 372) tekivät tutkivan nettilukemisen tehtävän verkkopohjaisessa nettiympäristössä. Lukiolaiset saivat ongelmaratkaisutehtävän, jonka ratkaisemiseksi he etsivät tietoa useista nettilähteistä. Rokotusaiheisessa tehtävässä lukiolaiset vastasivat kuvitteelliselle odottavalle äidille, joka pohti, tulisiko hänen rokottaa lapsensa vai ei. Rasva-aiheisen tehtävän tehneet lukiolaiset puolestaan vastasivat kuvitteelliselle opiskelijalle, joka pohti, tulisiko hänen välttää ruokavaliossaan kovien rasvojen käyttöä vai ei.

Tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset määrittelivät tiedontarpeensa, etsivät nettilähteitä täsmähakukoneella, poimivat olennaiset asiat kolmesta valitsemastaan lähteestä, arvioivat nettilähteiden luotettavuutta, valitsivat kantansa ja perustelivat sen. Arviointitaitoja mittaavassa tehtävässä he vastasivat kysymyksiin: “Mitkä piirteet tekevät nettilähteestä luotettavan?” ja “Mitkä piirteet saattavat heikentää nettilähteen luotettavuutta?”

Hieman yli kolmasosa lukiolaisista oli taitavia nettilähteiden luotettavuuden arvioijia ja kolmasosa suoriutui keskitasoisesti. Kuitenkin lähes 10 % lukiolaisista suoriutui luotettavuuden arvioinnista heikosti ja lisäksi noin 20 %:lla oli puutteita arviointitaidoissaan eli heidän arviointinsa oli melko yksipuolista ja pinnallista. Rasva-aiheisten nettilähteiden luotettavuuden arviointi oli lukiolaisille helpompaa kuin rokotusaiheisten nettilähteiden luotettavuuden arviointi.

Lisäksi tulokset osoittivat, että luotettavuuden arviointitaitoja selittivät lukiolaisten lukusujuvuus, lähdevalinnat sekä episteemiset uskomukset. Episteemiset uskomukset ilmentävät omia näkemyksiä siitä, miten esimerkiksi ajattelee arvioivansa nettilähteitä niitä lukiessaan (asiantuntijuus, vertaaminen muihin lähteisiin tai omaan tietoon). Tutkimuksessamme lukiolaiset, jotka uskoivat nettilähteitä lukiessaan arvioivansa niiden asiantuntijuutta tai vertaavansa tietoa muihin lähteisiin, omasivat myös paremmat arviointitaidot.

Arviointityökalu opettajille

Laadimme opettajien käyttöön työkalun (linkki arviointityökaluun blogin lopussa), jota he voivat hyödyntää arvioidessaan, kuinka hyvin opiskelijat osaavat huomioida erilaisia luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Työkalu perustuu hieman tarkempiin pisteytyskriteereihin, joita käytimme tutkimuksessamme. Vaikka kriteerit on luotu lukiolaisille ja terveysaiheisiin, niitä voi soveltaa myös alemmilla tai ylemmillä kouluasteilla ja eri aiheissa.

Opettaja voi pyytää opiskelijoita arvioimaan useampaa (esim. kolme) nettilähdettä asteikolla 1–5 (1= ei kovin luotettava, 5 = erittäin luotettava) ja pyytää heitä perustelemaan arvionsa. Perustelujen pisteytyksessä on hyvä huomioida työkalun mukaisesti sekä arvioinnin monipuolisuus että syvällisyys.

Arvioinnin monipuolisuus

Nettilähteen luotettavuutta ei useinkaan pysty arvioimaan vain yhden kriteerin pohjalta. Näin tehdessään voi helposti mennä arvioinnissaan harhaan. Tämän vuoksi työkalussa on huomioitu viisi keskeisintä arviointikriteeriä. Nämä ovat kirjoittaja (esim. asiantuntijuus), julkaisija (esim. julkaisukäytänteet), kirjoittajan/julkaisijan motiivit, evidenssin laatu sekä tiedon varmentaminen muiden lähteiden avulla.

Taitava lukija arvioi lähteen luotettavuutta monipuolisesti eri näkökulmista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaista nettilähdettä olisi tarkoituksenmukaista arvioida systemaattisesti kaikista näkökulmista. Yksittäinen arviointikriteeri voi soveltua paremmin jonkin lähteen arvioimiseen kuin toisen. On kuitenkin tärkeää, että opiskelija kykenee hyödyntämään erilaisia arviointikriteereitä joustavasti. Tämä vuoksi opiskelijoita kannattaa pyytää arvioimaan useampaa eri nettilähdettä ja tarkastella, osaako opiskelija hyödyntää monipuolisesti erilaisia arviointikriteereitä.

Arvioinnin syvällisyys

Eri arviointikriteerien käyttö voi olla pinnallista (työkalussa 1 piste) tai syvällisempää (työkalussa 2 pistettä). Olemme koonneet työkalun yhteyteen esimerkkejä tutkimukseemme osallistuneiden lukiolaisten pinnallisista ja syvällisistä arvioinneista. Lukiolaisten tulisi yltää perusteluissaan monipuolisuuden ohella myös syvälliseen arviointiin.

Opettaja voi hyödyntää työkalua ja sen esimerkkejä myös arviointikriteerien mallintamiseen ja niistä keskustelemiseen. Opetuksessa olisi tärkeää havainnollistaa arvioinnin monipuolisuuden ja syvällisyyden tarve.

Tutkimuksemme osoitti, että lukiolaiset kiinnittivät useimmin huomiota nettilähteen julkaisijaan (tunnistaminen, asiantuntemus, julkaisukäytännöt) ja lähteessä esitettyyn evidenssiin (tutkimusperustaisuus, lähteiden mukanaolo, haastateltujen henkilöiden asiantuntemus). Julkaisijan ja esitetyn evidenssin arviointi oli myös useimmin syvällistä. Sen sijaan motiivien (kaupallisuus, suostuttelu, objektiivisuus) tunnistaminen ja tiedon varmentaminen muiden lähteiden avulla oli melko harvinaista ja ylsi harvoin syvälliselle tasolle.

Tiedon varmentaminen muiden luotettavien lähteiden avulla on keskeinen asiantuntijoiden käyttämä arviointikriteeri, mutta näyttää olevan harvinainen vielä lukioikäisilläkin. Koska nuorten arviointitaidot vaihtelevat, heidän on hyvä antaa myös yhdessä pohtia ja jakaa toisilleen erilaisia tapoja arvioida nettilähteitä. Kuten tässäkin tutkimuksessamme tuli ilmi, lapsilla ja nuorilla on taipumus yliarvioida omia arviointitaitojaan ja -käytäntöjään. Henkilökohtainen palaute voi auttaa hahmottamaan paremmin omia taitoja ja kehittymisen tarpeita.

Lataa työkalu käyttöösi täältä: Arviointityökalu (pdf)

Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa ARONI-hanketta: https://blogs.helsinki.fi/aroni-researchproject/ CRITICAL-hankkeessa (https://educritical.fi/fi/) jatkamme lasten ja nuorten kriittisen nettilukemisen taitojen tutkimista sekä kehitämme keinoja tukea heidän taitojensa kehittymistä.

Tutustu avoimesti saatavilla olevaan artikkeliimme: Hämäläinen, E. K., Kiili, C., Räikkönen, E., & Marttunen, M. (2021) Students’ abilities to evaluate credibility of online texts. The role of Internet-Specific Epistemic Justifications. Journal of Computer-Assisted Learning, https://doi.org/10.1111/jcal.12580

Kirjoittajat: Elina Hämäläinen, elina.k.hamalainen@jyu.fi &
Carita Kiili, carita.kiili@tuni.fi