CRITICAL Virtuaali-ITK:ssa “Tavoitteena digiajan kriittinen lukija”

Huhtikuu, ITK ja Aulanko ovat monelle teknologian opetuskäytön ystävälle kevään merkkejä. Tänäkin vuonna, jo toistamiseen, ITK-päivät jouduttiin siirtämään, mutta tilalla järjestettiin Virtuaali-ITK2021 webinaarisarja “Arkea ja unelmia” (12–16.4.2021). CRITICAL oli mukana järjestämässä “Tavoitteena digiajan kriittinen lukija” -webinaarin. Webinaarimme kilvoitteli aurinkoisen kevätpäivän kanssa, ja jos et malttanut tai päässyt mukaan, tässä lyhyt kooste webinaaristamme.

Webinaari alkoi videoesityksellä, jossa tutkijamme Riikka Anttonen kyseli kahden koululaisen näkemyksiä kriittisestä lukemisesta. Videolla korostui, että nuoret oppivat kriittistä lukemista niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajallakin. Tämä onkin yksi CRITICAL:n kantavista ideoista: tarvitaan kotien, koulujen, kirjastojen ja mediatoimijoiden yhteistyötä, kun tavoitteenamme on tukea nuorten kriittistä lukemista digiaikana. Haastattelemamme nuori kertoi internetin olevan hänen tärkein tiedonlähteensä. Netistä löytyvän informaation luotettavuudesta hän totesi seuraavasti: “Jos googlaa jotain ni sieltä saattaa tulla joku artikkeli tai mielipidekeskustelu, joka ei oo niin faktapohjanen. Ni siellä pitää just ettiä paljon, että löytää sen oikean sieltä.”

Videoesityksen jälkeen esittelimme CRITICAL-hankkeen yhteiskunnallisia tavoitteita ja suunniteltua tutkimusta. Tarkastelimme tutkimusta yhden luetun ymmärtämisen viitekehyksen avulla (Snow, 2002). Sen mukaan ymmärtävässä ja siten myös kriittisessä lukemisessa on neljä tärkeää tekijää: lukija, teksti, lukemiseen liittyvät aktiviteetit ja sosiokulttuurinen konteksti. Esityksestämme voit kurkistaa, miten CRITICAL:ssa huomioidaan näitä eri tekijöitä.

Kaksi teemaa sisältäneessä webinaarissamme oli mukana CRITICAL:n yhteistyökumppaneita, jotka edustavat koulua, kirjastoja ja mediaa. Kummastakin teemasta oli ensin alustukset, jonka jälkeen osallistujat pääsivät keskustelemaan webinaarin teemoista ja ideoimaan CRITICAL:ssa kehitteillä olevia oppimateriaaleja ja toimintamalleja.

Teema 1: Kirjastojen ja koulujen yhteistyö
Seminaarin ensimmäisenä teemana oli koulujen ja kirjastojen yhteistyö, josta kertoivat johtava rehtori Anne Onnela Lapin yliopiston harjoittelukoulusta ja eNorssi-verkostosta sekä kehityspäällikkö Mervi Heikkilä Seinäjoen kaupunginkirjastosta. Seinäjoen kaupunginkirjastolla on lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä.

Mervi Heikkilä korosti kirjastojen ja perusopetuksen yhteistyön sopimuspohjaisuuden merkitystä. Kun yhteistyöstä laaditaan kirjallinen sopimus, voidaan parhaiten taata jatkuva ja tavoitteellinen yhteistyö, joka pohjautuu opetussuunnitelmiin. Sopimusta laatiessa voidaan pohtia, miten yhteistyöllä voitaisiin tukea kriittistä lukutaitoa. Mallipohja ja vinkit sen laatimiseen löytyvät kirjastot.fi-sivustolta.

Anne Onnelan puheenvuorossa esimerkkinä suunnitelmallisuudesta olivat tiedonhaun portaat, jotka kuvaavat oppimistavoitteita perusopetuksesta lukioon. Tärkeää on myös yhteistyön tukeminen johtamisen ja rakenteiden luomisen avulla. Sodankylän kunnassa, jossa Onnela työskenteli aiemmin, toimii lukemisen kehittämisen työryhmä, joka on laatinut suuntaviivoja eri tahojen yhteistyölle lasten ja nuorten lukemisen tukemiseksi lukutaitofoorumin linjausten pohjalta.

Pienryhmäkeskusteluissa pohdittiin toimintamalleja kirjastojen ja koulujen yhteistyölle sekä ideoitiin konkreettisia yhteistyömuotoja eri luokkatasoille. Esimerkiksi esitelmät, projektit ja päättötyöt voisi luokkahuoneen sijaan toteuttaa kirjastossa niin, että tieto hankitaan kirjoista eikä pelkästään puhelimella googlaten (sopii eri oppiaineisiin). Kirjastosta voitaisiin nimetä työntekijä yhteyshenkilöksi tietylle luokka-asteelle, mikä helpottaa opettajien yhteydenottoja ja tekee lapsille kirjaston käytöstä mukavampaa, kun on tuttu työntekijä vastassa. Tämä onkin joissakin kunnissa jo käytössä. Lahdessa kirjaston mediaohjaajat sekä pedagogiset informaatikot tarjoavat eri ikäisille koululaisille ja muille ryhmille mediatunteja ja -tuokioita vaihtelevin sisällöin.

Teema 2: Pelillinen oppiminen
Webinaarin toisessa teemassa pureuduttiin siihen, miten pelillisyydellä voitaisiin tukea lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa. Tuottaja Hannele Valkeeniemi YLE:ltä kertoi pelillisistä oppimateriaaleista, joita YLE:llä on jo tehty kriittisen lukutaidon tukemiseksi. Trollitehdas on peli, jossa pelaaja asettuu sosiaalisessa mediassa valheellista tietoa levittävän henkilön asemaan. Pelin tavoitteena on havainnollistaa, miten sosiaalisessa mediassa pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja päätöksiin. Trollibunkkeri on puolestaan yksin pelattava pakohuonepeli, joka sisältää perinteisten pakohuonepulmien lisäksi valeuutisten tunnistamiseen liittyviä tehtäviä.

Professori Kristian Kiili, CRITICAL:sta kertoi puolestaan kriittisen lukemisen uteliaisuuslaukku-konseptista, jota kehitellään parhaillaan CRITICAL:n ja YLEn yhteistyönä. Uteliaisuuslaukku on pelillistetty oppimateriaalikokonaisuus, joka johdattaa pelaajat tutkivan toimittajan työhön. Taustatarinan mukaan toimittaja on mystisesti kadonnut ja hänen laukkunsa on ainoa johtolanka tapauksen selvittämiseen. Laukku sisältää aineistoa, jonka pohjalta toimittaja on kirjoittanut lehtijuttua paljon kohua herättäneestä ja kiistellystä aiheesta. Mediassa pohditaan, liittyykö lehtijuttu ja laukun sisältämät aineistot toimittajan katoamiseen. Pelaajien tehtävänä on selvittää mysteeri ja viimeistellä toimittajan aloittama lehtijuttu. Selvittäessään mysteeriä pelaajat joutuvat pohtimaan, mitkä lähteet ja aineistot ovat luotettavia ja miksi?

Osallistujat toivoivat, että uteliaisuuslaukkuja tuotettaisiin useista eri teemoista, jotka sunnattaisiin eri ikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Osa kannatti valmiita digitaalisia ratkaisuja ja osa piti mielekkäänä osallistaa oppilaita laukkujen kokoamiseen (”Askartelu kunniaan kaiken digin keskellä”). Keskusteluissa ideoitiin, että oppilaat voisivat koota ja viimeistellä laukkuja valmiista rakennussarjoista nuoremmille oppilaille. Toisaalta eräs ryhmä ehdotti, että lukiolaiset voisivat kouluttaa laukkujen avulla myös ikäihmisiä. Webinaarin ensimmäiseen teemaan liittyen keskusteluissa ehdotettiin, että valmiita uteliaisuuslaukkuja voisi olla lainattavissa myös kirjastoista.

Lopuksi
Webimaarimme oli osoitus siitä, miten tärkeää on tehdä monipuolista yhteistyötä lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon tukemiseksi, sillä “Lukutaito antaa elämälle suunnan” Mervi Heikkilän ja Anne Onnelan esityksen loppulausetta lainaten.

Carita Kiili, Elina Hämäläinen & Kristian Kiili

Linkit videotallenteisiin:
Hämäläinen & Kiili, C.: CRITICAL-hankkeen esittely
Heikkilä & Onnela: Kirjastojen ja koulujen yhteistyö
Valkeeniemi: Pelillinen oppiminen
Kiili K.: Pelillinen oppiminen