Medioituneessa yhteiskunnassamme uutiset ja internet ovat täynnä diagrammeja. Diagrammi on tehokas ja nopea tapa esittää suuri tietomäärä nopeasti omaksuttavassa muodossa. Näin ollen diagrammien lukeminen ja tulkitseminen ovat keskeisessä roolissa myös arkisissa päätöksissä kuten esimerkiksi siinä, kannattaako influenssarokote ottaa tai oma sähkösopimus vaihtaa pörssisähköön tai minkä puolueen ehdokasta äänestää.

Monilla nuorilla on haasteita tulkita harhaanjohtavia diagrammeja

Critical-hankkeessa tutkitaan lasten ja nuorten diagrammien lukutaitoa, jolla tarkoitamme kykyä ymmärtää ja tulkita diagrammeilla esitettyä tietoa. Kiilin ym. (2023) tutkimukseen osallistui 404 suomalaista nuorta, jotka tekivät diagrammien kriittistä lukutaitoa mittaavan testin. Diagrammien peruslukutaidon osalta nuoret suoriutuivat hyvin: lähes kaikki nuoret osasivat poimia diagrammista yksittäisen informaation. Sen sijaan nuorilla oli haasteita tehtävissä, joissa tuli tulkita ja hyödyntää kahta eri diagrammista löytyvää informaatiota. Vastausten perusteella muodostettiin viisi lukijaprofiilia diagrammien lukutaidon mukaan: heikot lukijat (17 %), kompuroivat lukijat (20 %), harhaanjohdettavat lukijat (35 %), hyvät lukijat (10 %) sekä kriittiset lukijat (17 %). Tutkituista nuorista suurin osa kuului siis harhaanjohdettaviin lukijoihin. He vastasivat pääosin oikein tehtäviin, joissa diagrammi oli tehty oikein, mutta antoivat myös paljon joko täysin vääriä vastauksia tai vääriä vastauksia, joihin harhaanjohtavat diagrammit johdattelivat.

Yksinkertaisienkin diagrammien tulkinnassa voi olla haasteita niin nuorilla kuin aikuisilla (ks. esim. Galesic & Garcia-Retamero 2011), mutta tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavaksi tehtyjen diagrammien lukemisessa haasteita esiintyy vielä enemmän. Diagrammi voi olla harhaanjohtava, kun se on esimerkiksi käyttötarkoitukseensa epäsopiva tai akselien arvoja on manipuloitu luomaan virheellinen visuaalinen vaikutelma. Kiilin ym. (2023) tutkimuksessa harhaanjohdettavat lukijat näyttivät luottavan tulkinnassaan diagrammien visuaalisiin piirteisiin paneutumatta syvemmin diagrammien lukemiseen ja diagrammien sisältämään numeeriseen informaatioon. Diagrammien lukeminen ja tulkitseminen vaativat monipuolista lukutaitoa, joten myös diagrammien lukutaidon kehittyminen edellyttää systemaattista harjoittelua – aivan kuten kirjoitetun tekstin lukeminen ja tulkitseminen.

Oppimateriaalien tulisi tukea paremmin diagrammien lukutaidon kehittymistä

Critical-hankkeessa on myös aloitettu oppimateriaalitutkimus, jossa tarkastellaan diagrammeja ja diagrammien lukutaitoa tukevien sisältöjen esiintymistä oppikirjoissa. Tutkimuskohteena ovat perusopetuksen 7.–9.-luokkien oppimateriaalit neljältä keskeiseltä kustantajalta viidessä eri oppiaineessa eli yhteensä 66 oppikirjaa. Mukana on sekä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden että reaaliaineiden oppimateriaaleja. Oppimateriaaleista tutkitaan, kuinka paljon niissä esiintyy diagrammeja, minkälaisia nämä diagrammit ovat ja minkä tasoiseen diagrammien lukemiseen materiaalit ohjaavat oppilasta. Näiden lisäksi tutkimme, minkälaista opetuksellista sisältöä oppimateriaalit tarjoavat diagrammien lukutaidon tukemiseksi.

Alustavien havaintojen mukaan oppikirjat kyllä sisältävät diagrammeja, mutta pääosin diagrammeja käytetään ikään kuin kuvituskuvina tekstiä tukemassa. Oppimateriaalien tekstit liittyvät pääosin oppiaineen sisältötietoon ja näin ollen diagrammien (kriittiseen) lukemiseen ja tulkintaan liittyviä tekstejä on melko vähän. Esimerkiksi joissakin maantiedon ja yhteiskuntaopin oppimateriaaleissa käsitellään lähdekriittisyyttä yleisemmällä tasolla, mutta ei varsinaisesti diagrammeihin liittyen. Oppimateriaaleissa tarjotaan pääosin esimerkkejä oikein tehdyistä hyvistä diagrammeista. Ainoastaan muutamissa matematiikan oppikirjoissa on käsitelty myös diagrammien mahdollista harhaanjohtavuutta X- ja Y-akseleita manipuloimalla ja tarjottu muutamia harhaanjohtavien diagrammien lukemiseen ja tulkintaan liittyviä tehtäviä.

Inhimilliset virheet ja puutteet oppimateriaaleissa näyttävät liittyvän pääosin puutteellisiin tietoihin diagrammien muuttujien nimissä, kuvateksteissä, otsikoissa tai lähdeviittauksissa. Pienessä osassa oppimateriaalien diagrammeista on tahattomia virheitä niiden visuaalisessa esitystavassa, jolloin niitä voidaan pitää harhaanjohtavina. Näissä diagrammeissa informaation sisältö on lähtökohtaisesti paikkansapitävää, mutta sitä ei esitetä visuaalisesti oikein. Tällöin huolimaton lukija voi diagrammin visuaalisen esityksen pohjalta saada asiasta väärän kuvan.

Oppimateriaaleissa on myös suurta vaihtelua oppiaineiden ja kustantajien välillä. Osassa materiaaleja diagrammit ovat hyvin ja oikein tehtyjä ja monipuolisuudessaan vaativat syvällisempää diagrammien lukutaitoa. Kun taas osassa samalle vuosiluokalle suunnatussa ja saman oppiaineen materiaalissa voi olla vain hyvin yksinkertaisia diagrammeja. Diagrammien lukumäärä ja laatu vaihtelevat myös paljon oppiaineiden ja oppikirjojen välillä. Joissakin oppimateriaaleissa diagrammien luku- ja tulkintatehtäviä on runsaasti, kun taas osassa näitä tehtäviä ei ole välttämättä lainkaan. Pääosin matemaattis-luonnontieteellisten oppiaineiden materiaaleissa diagrammeja ja diagrammien lukutaitoa tukevaa materiaalia on enemmän ja diagrammit ovat hyvin ja oikein tehtyjä, kun taas reaaliaineiden oppimateriaaleissa diagrammeja on vähemmän ja niissä on myös enemmän puutteita.

Teemme oppimateriaalitutkimusta yhteistyössä kustantajien kanssa. Tutkimustyön edetessä tarjoamme heille yksityiskohtaisempia havaintoja oppimateriaalianalyysistä, jonka perusteella kustantajat voivat kehittää omia oppimateriaalejaan. Nyky-yhteiskuntamme informaatiotulvassa diagrammien kriittinen lukutaito nousee yhä tärkeämpään rooliin, mikä asettaa vaatimuksia myös oppimateriaaleille. Alustavien tulostemme perusteella oppimateriaaleissa tulisi käsitellä enemmän diagrammien manipulointitekniikoita, esittää enemmän esimerkkejä harhaanjohtavista diagrammeista sekä antaa vinkkejä niiden kriittiseen tarkasteluun, jotta nuorilla olisi riittävästi valmiuksia tunnistaa esimerkiksi vaikuttamispyrkimyksiä.

Kirjoittaja: Helka Hirvonen
helka.hirvonen@tuni.fi

Lähteet:

Galesic, M., & Garcia-Retamero, R. (2011). Graph Literacy: A Cross-Cultural Comparison. Medical Decision Making, 31(3), 444–457. https://doi.org/10.1177/0272989X10373805

Kiili, K., McMullen, J., Lindstedt, A., Nylén, T. Muukkonen, P., & Ninaus, M. (2023). Critical graph reading: Graphs can mislead adolescents. Hyväksytty abstrakti, Earli 2023.