Miten opettaa kriittistä nettilukemista nuorille heitä kiinnostavalla tavalla ja niin, että he pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan työskentelyyn? Näitä kysymyksiä pohdimme yhdessä Literacy-ohjelman (STN) toisen hankkeen eli suomalaisten tiedepääomaa edistävän Finscin tutkijoiden kanssa. Ideointimme pohjalta syntyi työpaja, jonka nimesimme Huuhaa-tehtaaksi. Tässä blogissa esitellään tehtaan pedagoginen idea sekä kerrotaan ensimmäisistä työpajakokemuksista lukiolaisten kanssa.

Nuoret käyttävät paljon aikaa netissä ja näin ollen törmäävät siellä luotettavuudeltaan vaihtelevaan informaatioon esimerkiksi some-keskusteluissa, Youtube-videoilla, mainoksissa, nettiuutisissa ja blogeissa. Huuhaa-tehtaan tavoitteena on oppia nimeämään ja tunnistamaan netti-informaation luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa Puppuresepti, johon on koottu tutkimusperusteisesti epäluotettavampiin nettisisältöihin liittyviä piirteitä (ks. kuva alla). Puppuresepti esitellään työpajan alussa ja se jaetaan nuorille työskentelyn tueksi.  

Huuhaa-tehtaan työskentelyohjeiden ja puppureseptin esittelyn jälkeen nuoret pääsevät valitsemaan heitä kiinnostavan aiheen. Aiheet voivat olla aluksi laajoja kuten terveys, luonto, ihminen, avaruus, teknologia, yhteiskunta tai ilmasto. Myös rajatummat aiheet esimerkiksi jonkin oppiaineen sisältöjen mukaisesti käyvät hyvin. Aihevalintojen eli kiinnostuksensa pohjalta työpajan osallistujat voidaan sujuvasti jakaa esimerkiksi 3–5 henkilön ryhmiin. 

Ryhmien ensimmäisenä tehtävänä on keksiä aihevalintansa pohjalta Huuhaa-väite. Puppureseptin mukaisesti epäluotettavammissa nettisisällöissä esitetyt väitteet ovat usein epäjohdonmukaisia, ristiriitaisia tai esimerkiksi liioittelevat ja lupaavat liikaa. Väitteen keksimisen ohessa nuoria voi jo ohjata miettimään, millainen nettisivu väitteen ympärille kannattaa rakentaa eli missä väite esiintyy (nettiuutinen, mainos, blogipostaus, some, nettisivusto tms.). Nettisivu voidaan tehdä esimerkiksi posterina isolle valkoiselle paperiarkille. Posterin rakentamiseen on voi varata erilaisia askartelutarvikkeita kuten pienempiä värillisiä papereita, tusseja ja muita kyniä, liimaa, saksia ym. Vaihtoehtoisesti posteri voidaan tehdä myös lyhyen videon muotoon.

Kokemustemme mukaan nuorten huomio saattaa joskus kohdentua vain posterin visuaaliseen kuvittamiseen ja askartelemiseen, jolloin heitä täytyy muistuttaa Puppureseptin käyttämisestä posterin suunnittelussa. Puppureseptin mukaisesti posteriin tulisi kirjata ”uskottavat” perustelut Huuhaa-väitteelle epämääräisen evidenssin avulla ja kuvata nettisivun kirjoittajaan sekä julkaisupaikkaan liittyviä epäluotettavuudesta viestiviä piirteitä. Lisäksi on hyvä miettiä nettitekstin tarkoitusta eli epäluotettavammat nettisivut voivat pyrkiä esimerkiksi tietoisesti johtamaan harhaan, käännyttämään oman mielipiteen puolelle tai esimerkiksi myymään jotain epämääräistä (ks. Puppuresepti). Herättämällä voimakkaita tunteita ne pyrkivät saamaan ihmiset kiinnostumaan Huuhaa-väitteestä.

Työpajan lopussa nuoret esittelevät lyhyesti tekemänsä posterit (tai lyhyet videot). Myös esittelyssä voi painottaa vaikuttavuutta eli miten esiintyä ja perustella Huuhaa-väitettään mahdollisimman uskottavasti. Lopuksi voidaan esimerkiksi äänestää ja palkita paras posteri. Postereiden tarkempaan käsittelyyn voi palata työpajan jälkeisillä oppitunneilla. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei Huuhaa-tehdas jätä vääränlaisia mielikuvia elämään. Osa nuorista ei suhtaudu riittävän kriittisesti netistä löytyvään informaatioon ja erityisesti luotettavuuden perusteleminen on monille vaikeaa. Lisäksi epäluotettavampien nettitekstien kyseenalaistaminen on nuorille vaikeampaa kuin luotettavampien nettitekstien varmentaminen. Siksi myös epäluotettavampia nettitekstejä tulisi oppia koulussa kriittisesti käsittelemään. Lisäksi on hyvä keskustella nuorten kanssa tarkemmin siitä, miksi huuhaaväitteiden levittäminen on haitallista.

Tähän mennessä olemme toteuttaneet työpajan kahdesti Tieteen päivien Nuorten päivässä Helsingin yliopistolla 13.1. sekä kolmelle lukiolaisryhmälle Joensuun pääkirjastolla 8.2. Ajallisesti Huuhaa-tehdas sopii hyvin esimerkiksi 75–90 minuutin oppitunnille. Pääsääntöisesti lukiolaiset ovat osallistuneet Huuhaa-tehtaaseen ja posterin tekemiseen innokkaasti. Keksityt Huuhaa-väitteet ovat olleet hyvin oivaltavia ja väitteen tueksi kehitellyt evidenssit hauskoja ja mielikuvituksellisia. Laadullisia eroja on ollut postereiden uskottavuudessa eli kuinka uskottavasti ja monipuolisesti erilaisilla evidensseillä on pystytty perustelemaan Huuhaa-väitettä.

Huuhaa-tehdas soveltuu hyvin esimerkiksi yläkouluikäisille nuorille ja toisen asteen opiskelijoille. Työpajassa nuoret ideoivat huuhaata suhteellisen itsenäisesti ja toimivat koko ajan pienissä ryhmissä, joten se edellyttää myös vastuullista ja yhteisöllistä työskentelyä sekä parhaimmillaan edesauttaa ryhmäytymistä. Työpajojamme seuranneet lukiolaisryhmien opettajat totesivat, että tehdas tuo myös lukiolaisille hyvää vaihtelua pitkälti digitaalisilla laitteilla tapahtuvaan kouluopiskeluun nähden. Osa opettajista keräsi posterit mukaansa, jotta niihin voidaan palata tulevilla oppitunneilla. 

Katso myös Finsci-hankkeen blogi Huuhaa-tehtaastamme Tieteen päivien Nuorten päivässä 13.1.: https://www.finsci.fi/uutisia/mika-energia-huumori-ja-uskallus

Kirjoittaja: Elina Hämäläinen
elina.k.hamalainen@jyu.fi