Erilaiset oppijat nettilukijoina

Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa netissä surffaillen, mutta Internetin merkitys myös lukuympäristönä on kasvanut. Netissä luetaan ja opiskellaan osana tavallista kouluarkea. Tutkiva nettilukeminen, jossa lukija esimerkiksi pyrkii ymmärtämään monisyisiä ilmiöitä, vaatii monenlaisia taitoja. Näitä taitoja ovat:
1) tiedonhakutaidot,
2) taidot arvioida nettitekstien luotettavuutta,
3) taidot poimia olennaisia asioita yksittäisistä teksteistä ja yhdistellä näitä synteesiksi sekä
4) taidot jakaa oppimaansa muiden kanssa.

Tutkiva nettilukeminen ei ole aina helppoa, varsinkin jos lukijalla on oppimiseen liittyviä pulmia. Tuoreessa tutkimuksessamme (Kanniainen ym., 2022) selvitimme, miten lukemisen vaikeudet sekä tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet ovat yhteydessä kuudesluokkalaisten nettilukutaitoihin. Tutkimus on julkaistu Reading Research Quarterly -lehdessä ja se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Internet ja oppimisvaikeudet -hanketta (eSeek; PI Paavo H.T. Leppänen; 2014–2017). Tässä blogissa esittelen tutkimuksen keskeisimmät tulokset.

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Tutkimuksessa yli 400 kuudesluokkalaista tutki energiajuomien terveysvaikutuksia avointa Internetiä simuloivassa tehtäväympäristössä, jossa he lukivat neljä nettitekstiä. Oppilaat etsivät kaksi tekstiä hakukoneen avulla ja saivat kaksi tekstiä annettuna. Lisäksi he arvioivat kahden annetun tekstin luotettavuutta. Toinen arvioitavista nettiteksteistä oli asiantuntijateksti ja toinen kaupallisesti värittynyt teksti. Tavoitteena oli osata varmentaa asiantuntijatekstin luotettavuus sekä kyseenalaistaa kaupallisen tekstin luotettavuus. Oppilaat tekivät tehtävän aikana muistiinpanoja kaikista neljästä nettitekstistä ja kirjoittivat niistä yhteenvedon. Lopuksi he kirjoittivat kuvitteellisen koulun rehtorille sähköpostin, jossa he ottivat kantaa siihen, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei.

Oppilaiden tekemät tehtävät pisteytettiin ja latentin profiilianalyysin avulla pisteistä muodostettiin tutkivan nettilukemisen suoriutumisprofiilit (Kuvio 1): 1) erittäin heikosti suoriutuvat (7,6 %), 2) heikosti suoriutuvat (5,7 %), 3) alle keskiarvon suoriutuvat (22,5 %), 5) keskimääräisesti suoriutuvat (22,7 %), 6) hyvin suoriutuvat (22,9 %) sekä 7) erinomaisesti suoriutuvat (5,3 %). Yksi profiileista (4) sijoittui edellä kuvattujen väliin, sillä tässä profiilissa oppilailla oli vaikeuksia arvioida kaupallista nettitekstiä, vaikka he muutoin suoriutuivat tehtävissä keskimääräisesti (13,3 %).

Kuvio 1. Oppilaiden suoriutumisprofiilit nettilukutehtävän eri vaiheissa.

Luki- ja tarkkaavuuspulmat nettilukemisessa

Tämän jälkeen tarkasteltiin, miten erilaiset oppijat sijoittuivat nettilukemisen suoriutumisprofiileihin. Kuudesluokkalaiset jaettiin ensin ryhmiin heidän lukusujuvuutensa sekä opettajien arvioimien tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien perusteella. Ensimmäisessä ryhmässä (n = 39) oppilailla oli lukemisen pulmia, toisessa ryhmässä (n = 37) oppilailla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia ja kolmannessa ryhmässä (n = 17) oppilailla oli haasteita molemmilla osa-alueilla (lukeminen ja tarkkaavuus). Neljännen ryhmän oppilailla (n = 343) ei ollut edellä mainittuja pulmia.

Oppilaista, joilla oli lukemisen pulmia, 59,0 % sijoittui kolmeen heikoimpaan suoriutumisprofiiliin ja oppilaista, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia, vastaavasti 67,5 %. Oppilaista, joilla oli haasteita molemmilla osa-alueilla, peräti 82,4 % sijoittui kolmeen heikoimpaan suoritumisprofiiliin. Näyttääkin siltä, että peruslukutaidot rakentavat kivijalkaa taitavalle nettilukemiselle ja pulmat peruslukutaidoissa voivat tehdä perustasta horjuvan. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmilla näyttää olevan vähintään yhtä paljon merkitystä kuin lukemisen pulmilla. Netissä tarkkaavuus pitää kiinnittää useampaan nettitekstiin kerrallaan ja lisäksi siirtää huomiota tekstistä toiseen. Tutkivan nettilukemisen tehtävässä tarkkaavuutta piti tekstien ohella siirtää myös esimerkiksi hakukoneen ja muistiinpanotyökalun välillä, mikä saattoi osaltaan kuormittaa oppilaiden keskittymistä.

Oppimisen pulmia netissä mahdollista myös kompensoida

Rohkaisevaa oli huomata, että 27,5 % oppilaista, joilla oli lukemisen pulmia ja 16,2 % oppilaista, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmia, sijoittui keskimääräisesti suoriutuviin tai hyvin suoriutuviin. Tutkimustulokset siis osoittivat, että lukemisen tai tarkkaavuuden pulmat eivät automaattisesti tarkoittaneet heikkoa suoriutumista nettilukemisen tehtävässä. Joillakin oppilailla oli selvästi keinoja kompensoida haasteitaan ja näin ollen suoriutua tehtävässä riittävän hyvin.

Käyttävätkö hyvin suoriutuvat oppilaat esimerkiksi keskimäärin enemmän aikaa lukemiseen? Onko heillä paremmat ennakkotiedot? Tai laajempi sanavarasto? Ovatko he erityisen motivoituneita netissä tapahtuvaa lukemista ja opiskelua kohtaan? Nämä ovat kaikki sellaisia kysymyksiä, jotka vaativat lisää tutkimusta, jotta mahdollisista kompensaation mekanismeista saadaan enemmän tietoa.

On hyvä myös huomioida, että niistä oppilaista, joilla ei ollut edellä mainittuja oppimisen haasteita, 27,4 % sijoittui kolmeen heikoimpaan suoriutumisprofiiliin. Näillä oppilailla kyse voi siis olla esimerkiksi motivaatioon liittyvistä tekijöistä. Tätäkin on tärkeää selvittää tulevaisuudessa lisää.

Lukutottumukset nettilukemista tukemassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lukutottumusten merkitystä nettilukutehtävässä menestymiselle. Oppilailta kysyttiin muun muassa kuinka usein he lukivat kirjoja, e-kirjoja, printti- tai digisanomalehtiä, aikakauslehtiä, sarjakuvia, nettisivuja, blogeja ja keskustelufoorumeita. Korkeamman nettilukemisen suoriutumisprofiileihin sijoittuvat oppilaat lukivat enemmän pitkiä, kielellisesti rikkaita tekstejä, kuten kirjoja, blogeja ja e-kirjoja, kuin heikoimpiin suoriutumisprofiileihin kuuluneet oppilaat. Eri profiileihin sijoittuvat oppilaat eivät kuitenkaan eronneet toisistaan siinä, kuinka paljon he lukivat lyhyempiä tekstejä, kuten sarjakuvia tai keskustelufoorumeita. Näyttää siis siltä, että pidempien keskittymistä vaativien tekstien lukeminen tukee myös tutkivaa nettilukemista.

Lukutottumuksiin panostaminen saattaakin olla yksi keino, jolla oppimisen pulmia netissä voidaan kompensoida. Pitkät, kielellisesti rikkaat tekstit kasvattavat sanavarastoa ja tietopohjaa, mikä voi olla merkittävää, kun tutkitaan ja etsitään netissä tietoa monisyisistä ilmiöistä. Kouluissa on tärkeää tukea lukemista, lukemisharrastusta ja erilaisten tekstien kriittistä arvioimista.

Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa eSeek-hanketta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/eseek. CRITICAL-hankkeessa jatkamme lasten ja nuorten kriittisen nettilukemisen taitojen tutkimista sekä ideoimme opetusmateriaaleja, joiden avulla näiden taitojen kehittymistä voitaisiin tukea.

Tutustu avoimesti saatavilla olevaan artikkeliimme: Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Utriainen, J., Aro, M., Leu, D. J., & Leppänen, P. H. (2022). Online research and comprehension performance profiles among sixth-grade students, including those with reading difficulties and/or attention and executive function difficulties. Reading Research Quarterly, 1–23. https://doi.org/10.1002/rrq.463

Teksti: Laura Kanniainen